Vappu on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä ja monissa maissa yleinen vapaapäivä. Se on alkavan kevään juhlapäivä sekä kansainvälinen työväen juhlapäivä. Vappua vietetään Suomessa työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä.
VALBURG
Nimi vappu tulee 700-luvulla eläneestä katolisesta pyhimyksestä, baijerilaisesta abbedissa Valburgista. Valburgin luut siirrettiin pyhimykseksi julistamisen jälkeen 1. toukokuuta 870 Eichstättin Pyhän ristin kirkkoon, joka on nykyään pyhän Valburgin benediktiiniläisluostari. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien myös Suomessa, Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivänä, 1. toukokuuta. Sen mukaisesti päivä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Nykyään päivä ei ole kirkollinen juhlapäivä, vaikka onkin yleinen vapaapäivä, mutta aikoinaan samaksi päiväksi sattui myös apostolien Filippuksen ja Jaakobin muistopäivä. Ruotsissa ja myös siihen kuuluneessa Suomessa se oli pyhäpäivä ennen vuoden 1774 kalenteriuudistusta. Katolisessa kirkossa heidän muistopäivänsä on nykyään 3. toukokuuta.
***
VAPPUSALKO
Maibaum. Monissa eurooppalaisissa maissa on perinteisesti pystytetty korkea vappusalko, jonka päähän on kiinnitetty pitkiä nauhoja. Suomessa rannikon suomenruotsalaisilla alueilla salko (maistång) pystytetään juhannuksena. Koristeltu salko on selkeästi fallossymboli ja lienee sukua keski-Euroopan pääsiäissalko-perinteelle.
***
KOKKO
Germaanikansojen kokkotulitraditiota ylläpidetään useissa euroopan maissa. Ruotsissa 30.4 vietettävä rituaali on nimeltään ‘Valborgsmässoafton‘ ja sen keskipisteenä poltetaan ‘majbrasa‘. Suomessa kokkojen polttaminen on lähinnä juhannusperinne, joka levisi 1900-luvun aikana itä-Suomesta käsin koko maahan.
***
SIMA
Simalla on pitkät perinteet mytologioissa. Antiikin Kreetalla juotiin rituaaleissa siman tyyppistä hunajajuomaa, samoin kuin muinaiset viikingit nauttivat siman tapaista voimajuomaa Odinin mallin mukaan. Vanhoissa anglosaksisissa teksteissä on useita mainintoja simasta. Kelttiläisten kansojen sanotaan valmistaneen simaa hunajasta ja pähkinäpuun mahlasta. Erityisesti Walesissä simalla on satojen vuosien mittaiset perinteet.
Nykyisenlaista makeaa simaa alettiin valmistaa Suomessa 1700-luvulta alkaen, jolloin se oli aluksi lähinnä kartanoiden väen juoma sokerin ja hunajan kalleuden vuoksi.
***
KEVÄTJUHLIA
KEVÄT-RISTI
3. toukokuuta oli Suomessa muinainen vainajahenkien juhla, siis ortodoksien ‘radonitsa’. Ristinpäivä, ‘Jumalan veren päivä’, oli Suomessa ja Virossa suurempi juhla kuin vappu. Silloin vietettiin perhejuhlaa, jossa perhe polvistui talon uhripuun juurelle muistelemaan vainajiaan uhriaterialla, sekä syömään ja juomaan. Karjalassa oli tapana viedä ristinpäivänä kanamuna muurahaiskekoon. Löysin vielä tiedon, jonka mukaan karjalaiset, siis ortodoksit, pitivät munia vainajien ruokana. Savo/karjalaisilla alueilla päivä oli myös karjan uloslaskupäivä, johon liittyi loitsuja ja karjataikoja.
Ristinpäivä oli myös kala- ja metsämiesten päivä. Kalaonnen takuuksi oli silloin saatava keittokalat. Metsämiehet virittivät ristinpäivänä ansoja teerien soidinpaikoille. Kevät-Ristin rituaaliruokia olivat maitoon keitetty ohrajauhopuuro sekä kalakeitto.
***
TOUKOJUHLA
Keski-Euroopassa toukojuhlaa vietettiin aiemmin suurena juhlana ja toukoyö vieläkin muistetaan noitien juhlayönä.
BELTANE
Beltane tai Beltaine on kelttiläinen kevätjuhla, jota juhlittiin toukokuun alussa. Beltane tarkoittaa”hyvä tuli” tai ‘Belin tuli‘. Beltaine oli toinen kelttien pääjuhla samhainin ohella. Beltaine ymmärretään Jumalan ja Jumalattaren pyhän avioliiton juhlaksi, jossa kunnioitetaan Maan hedelmällisyyttä. Juhlan aikana sytytettiin kokkotulia, joiden uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä. Juhlan perinneruokana olivat kaura- tai ohrakakut.
Nykyisin Beltanea juhlivat, vapun sijaan, toukokuun ensimmäisenä päivänä mm. monet uuspakanat ja wiccat (uusnoituus). Beltanen aikana elävien ja kuolleiden maailman välisen rajan ajatellaan olevan ohuimmillaan.
Beltane tulee luultavasti Belenoksesta, skottilais-kelttiläisestä auringonjumalasta, jota palvottiin Galliassa, Britanniassa ja nykyisen Italian sekä Itävallan alueilla. Sille rakennettuja pyhäkköjä oli Skotlannista aina Adrianmerelle asti. Belenos tarkoittaa ‘loistavaa‘ ja se yhdistetään tuleen ja parantamiseen. Belenosta pidettiin lampaiden ja karjan suojelijana ja sen tunnuksia olivat hevonen ja pyörä.
***
‘Walpurgis Night’ Johann Heinrich Ramberg , 1829
Saksassa vietetään ‘Walpurgisnacht‘, jolloin noitien sanotaan viettävän juhliaan Brockenissa.
Brocken, Blocksberg tai Bocksberg on pohjois-Saksassa Harz -vuoriston korkein huippu. Kansantarjen mukaan noidat ja haamut kokoontuvat siellä. Toukokuun ensimmäinen päivää kutsutaan nimellä Maitag, kreikkalaisen jumalattaren, Maian, Hermeksen äidin mukaan.
***
Tsekissä vietetään 30 huhtikuuta noitien yötä, “pálení carodejnic” (noitien polttaminen). Siinä juhlitaan talven päättymistä ja yöllä poltetaan oljista tehty rättinukke. Juhlassa kokoonnutaan tulille, syödään ja juodaan.
Virossa kevään saapumisen karnevaali on ‘Volbriöö‘ ja ihmiset pukeutuvat noidiksi.
***
MUINAISEN ROOMAN TOUKOKUUN ALUN JUHLIA
FLORALIA (Florifertum)
Flora oli roomalaisten kukkien ja kevään jumalatar, nymfi, jonka kunniaksi vietettiin riehakasta
floralia-juhlaa 28.4. – 3.5. Floran kreikkalainen vastine oli Chloris, joka tarkoittaa ‘vaalean vihreää’. Chloris oli nymfi, johon liittyy kevät, kukat ja uusi kasvu. Nymfit taas olivat yleensä alastomiksi kuvattuja luonnonhengettäriä, joiden kanssa satyyrit irstailivat. Floraliaa pidettiin prostituoitujen juhlana ja sen vietto alkoi Roomassa Vuonna 240 tai 238 eKr. jolloin Floran temppeli vihittiin.
Ludi Florales oli Floran juhlakisat sekä teatteriesityksiä, joissa alastomat näyttelijättäret heittelivät katsojien päälle papuja.
BONA DEA
Bona Dea, ‘hyvä jumalatar’oli roomalaisen hedelmällisyyden jumalatar, laidunten jumala Faunuksen tytär. Rooman Aventinuskukkulalla järjestettiin kaksi kertaa vuodessa suuri juhla Bona Dealle, toinen oli 1. toukokuuta ja toinen joulukuussa. Juhla oli temppelipalvelus, joka oli sallittu ainoastaan naisille ja jonka riitteihin kuului juopottelua, tanssia ja veren uhraamista.
LEMURIA
Lemuriaa vietettiin vainajien lepyttämiseksi 9, 11 ja 13 toukokuuta. Suvun vainajien pelättiin palaavan kummittelemaan, jonka vuoksi keskiyöllä suoritettiin puhdistusmenoja. Rituaaleihin kuului myös uhripalvelukset vainajainjumalatar Manialle.
***
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vappu
http://sv.wikipedia.org/wiki/Valborgsm%C3%A4ssoafton
http://en.wikipedia.org/wiki/Walpurgis_Night
http://en.wikipedia.org/wiki/Brocken
http://grammatici.narod.ru/kalendae/may01.htm#may01
http://ancienthistory.about.com/cs/rome/a/ludiflorales.htm
http://ancienthistory.about.com/cs/rome/a/may.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Floralia
http://www.carnaval.com/mayday/
http://www.musesrealm.net/rome/festivalsinfo.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Lemuria_(festival)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maia_%28mytologia%29
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sima#Historia
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1121
http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/vappu/
***